Siirry pääsisältöön

                                                            Mitä kettu sanoo?

Oletko koskaan kuullut kalenteriketuista? Laji on läheistä sukua perinteiselle ketulle (Vulpes vulpes), jonka hyvällä tuurilla voit bongata metsäreissulla ympäri vuoden. Toinen hyvä sukulaisemme on etenkin viime aikoina yleistynyt citykettu, johon voit törmätä jopa kaupungin keskusta-alueella! Meissä kaikissa ketuissa on paljon samankaltaisia piirteitä, mutta viekkaudessa kalenterikettu vie voiton veljistään.
       Toisin kuin lajitoverinsa, jotka tapaavat pysyä aktiivisina ympäri vuoden, kalenterikettu uinuu tyypillisesti kevään ja kesän ajan mitä ovelimpia myyntitaktiikoita hioen. Syyskaudella alkaakin ahkerointi koko vuoden edestä. Lajin varsinainen herääminen tapahtuu tyypillisesti jo alkusyksystä heti koulujen alettua. Tällöin kalenterikettujen populaatio kokoontuu Repolaisen pääkonttorille juonimaan tulevan myyntikauden suunnitelmia hännät kainaloissaan.
       Samaa vauhtia kun lähestymme joulun aikaa, kiihtyy kuhina myös adventtikalenterien ympärillä. Kettu on tyypillisesti petoeläin; se saalistaa näitä partiolaisten kuuluisimpia myyntituotteita kuono kuumeisesti nuuhkien. Kalenteriketun tehtävä on siis huolehtia siitä, että myytäviä kalentereita on majalla riittävästi kaikille lippukuntalaisille. Joskus, kun myynti on kiivaimmillaan, voi jopa vikkeläkinttuisen kalenteriketun kuitenkin olla hankala pysyä kaupankäynnin perässä! Kalenteritoimitusten lisäksi kettu pitää lukua kalentereiden myynneistä ja niistä saaduista rahoista, ja sopii esimerkiksi paikallisten kauppojen kanssa myynneistä julkisilla paikoilla. Purtavaa riittää siis ketun leivän eteen!
        Myyntityö on kuitenkin vaivansa arvoista. Kalenterikampanjasta saaduilla rahoilla lippukuntamme voi ostaa uusia varusteita, lähteä retkille, ja tukea jäseniä esimerkiksi suurleirien maksuissa. Eräkurjet ovat kunnostautuneet viime vuosina aktiivisina kalenterimyyjinä, ja sama tahti näyttää jatkuvan myös tänä jouluna. Tehdäänkö yhdessä myyntiennätys?!

Ketunhäntä kainalossa,
Kalenterikettu Suvi

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rakkaudesta lajiin

Partioviikolla on hyvä pysähtyä miettimään, mitä partio oikeastaan merkitsee. Sudenpennulle partio on ehkä pääasiassa harrastus, jossa pääsee tekemään sellaisia asioita, joita muuten ei tulisi opittua. Seikkailija kokeilee varovaisesti siipiään luonnossa jo paljon ihan itse tehden. Tarpojalle oman vartion kokous on paikka, jossa ei tarvitse esittää, partiossa saa vielä leikkiäkin. Samoaja pääsee irtautumaan kodin piiristä ja kokeilemaan vastuunkantamista. Vaeltaja on jo melkein aikuinen, silti oma vertaisryhmä tukee, auttaa ja antaa iloa. Aikuinen on mahdollistaja, joka antaa toimintaohjeet, turvallisen paikan toimia ja olla itsensä. Mahdollistaja saattaa olla hyvinkin pienessä roolissa seuraamassa sivusta, että kaikki sujuu tai valtavassa koko Suomen partiolaisia koskettavassa roolissa. Jokainen partiolainen on, sen hetkisestä roolistaan riippumatta, tärkeä. Partion merkitys on oman kokemukseni mukaan meille partiolaisille valtava. Siksi usein kuuleekin erityisesti aikuisten par...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Itsenäisyyspäivä 6.12.2018

Tänään 6.12 on Suomen itsenäisyyspäivä. Itsenäisyyspäivä tarkoittaa meille Eräkurjille lupauksenantoa. Uudet sudenpennut antoivat ensimmäistä kertaa partiolupauksensa. ”Lupaan parhaani mukaan rakastaa Jumalaani, omaa maatani ja maailmaa, toteuttaa partioihanteita ja olla avuksi toisille”, kaikui kuorossa niin uusien kuin vanhojen partiolaisten suista.            Eräkurkien itsenäisyyspäivä alkoi edustustehtävissä Auran kirkolla. Ryhmä Eräkurkia kantoi Suomenlipun ja laski seppeleet sankarivainajien ja karjalaan jääneiden muistokiville. Kirkolta kurkien matka jatkui kohti Auran Yhtenäiskoulua ja kunnan itsenäisyyspäiväjuhlaa, johon lippu seuraavaksi kannettiin. Kunnan itsenäisyyspäiväjuhlan jälkeen alkoivat Auran seurakuntatalolla Eräkurkien omat itsenäisyyspäivämenot perinteisen lupauksenannon merkeissä. Ensimmäisen vuoden sudenpennut ja muutama uusi seikkailija saivat tänään huivit kaulaansa. Lippukunnanjohtaja Hanna piti puheen ja ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Mistä tunnistat sä partiolaisen?

  Aurinko on jo hetken lämmittänyt ikkunan takaa. Vaikken erityisesti ole siivousihminen, on aika kurkistella kaappeihin kevätsiivouksen merkeissä. Eteisen kaapissa nököttävät vaelluskengät. Ne vaelluskengät ostettiin ihka ensimmäistä vaellustani varten. Tuolloin lippukunta suuntasi Urho Kekkosen kansallispuistoon Saariselälle. Samaista reissua varten hankittiin vieressä näkyvä rinkka. Partiopaita roikkuu henkarilla. Sen hihaan on ommeltu merkkejä ja lisää merkkejä on kasassa viereisellä hyllyllä odottamassa paitaan pääsyä. Mukana on ainakin Huhu, Roihu ja lippukunnan oma kesäleiri Karhunniemi. Keittiön kaapista paljastuvat retkiastiat ja kirjahyllystä Partionjohtajan käsikirja. Mistä minut tunnistaa partiolaiseksi? No vaikka näistä pienistä merkeistä kodissani.  Näkyykö partiolaisuus esineiden lisäksi jossakin muussa? Partion vaikuttavuustutkimuksen (2020) mukaan se näkyy nuorten kehityksessä. Tutkimuksen mukaan partiota harrastava nuori osaa muun muassa 2.1 kertaa useammin s...
Lähetä kommentti
Lue lisää