Siirry pääsisältöön

                                                            Mitä kettu sanoo?

Oletko koskaan kuullut kalenteriketuista? Laji on läheistä sukua perinteiselle ketulle (Vulpes vulpes), jonka hyvällä tuurilla voit bongata metsäreissulla ympäri vuoden. Toinen hyvä sukulaisemme on etenkin viime aikoina yleistynyt citykettu, johon voit törmätä jopa kaupungin keskusta-alueella! Meissä kaikissa ketuissa on paljon samankaltaisia piirteitä, mutta viekkaudessa kalenterikettu vie voiton veljistään.
       Toisin kuin lajitoverinsa, jotka tapaavat pysyä aktiivisina ympäri vuoden, kalenterikettu uinuu tyypillisesti kevään ja kesän ajan mitä ovelimpia myyntitaktiikoita hioen. Syyskaudella alkaakin ahkerointi koko vuoden edestä. Lajin varsinainen herääminen tapahtuu tyypillisesti jo alkusyksystä heti koulujen alettua. Tällöin kalenterikettujen populaatio kokoontuu Repolaisen pääkonttorille juonimaan tulevan myyntikauden suunnitelmia hännät kainaloissaan.
       Samaa vauhtia kun lähestymme joulun aikaa, kiihtyy kuhina myös adventtikalenterien ympärillä. Kettu on tyypillisesti petoeläin; se saalistaa näitä partiolaisten kuuluisimpia myyntituotteita kuono kuumeisesti nuuhkien. Kalenteriketun tehtävä on siis huolehtia siitä, että myytäviä kalentereita on majalla riittävästi kaikille lippukuntalaisille. Joskus, kun myynti on kiivaimmillaan, voi jopa vikkeläkinttuisen kalenteriketun kuitenkin olla hankala pysyä kaupankäynnin perässä! Kalenteritoimitusten lisäksi kettu pitää lukua kalentereiden myynneistä ja niistä saaduista rahoista, ja sopii esimerkiksi paikallisten kauppojen kanssa myynneistä julkisilla paikoilla. Purtavaa riittää siis ketun leivän eteen!
        Myyntityö on kuitenkin vaivansa arvoista. Kalenterikampanjasta saaduilla rahoilla lippukuntamme voi ostaa uusia varusteita, lähteä retkille, ja tukea jäseniä esimerkiksi suurleirien maksuissa. Eräkurjet ovat kunnostautuneet viime vuosina aktiivisina kalenterimyyjinä, ja sama tahti näyttää jatkuvan myös tänä jouluna. Tehdäänkö yhdessä myyntiennätys?!

Ketunhäntä kainalossa,
Kalenterikettu Suvi

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mistä tunnistat sä partiolaisen?

  Aurinko on jo hetken lämmittänyt ikkunan takaa. Vaikken erityisesti ole siivousihminen, on aika kurkistella kaappeihin kevätsiivouksen merkeissä. Eteisen kaapissa nököttävät vaelluskengät. Ne vaelluskengät ostettiin ihka ensimmäistä vaellustani varten. Tuolloin lippukunta suuntasi Urho Kekkosen kansallispuistoon Saariselälle. Samaista reissua varten hankittiin vieressä näkyvä rinkka. Partiopaita roikkuu henkarilla. Sen hihaan on ommeltu merkkejä ja lisää merkkejä on kasassa viereisellä hyllyllä odottamassa paitaan pääsyä. Mukana on ainakin Huhu, Roihu ja lippukunnan oma kesäleiri Karhunniemi. Keittiön kaapista paljastuvat retkiastiat ja kirjahyllystä Partionjohtajan käsikirja. Mistä minut tunnistaa partiolaiseksi? No vaikka näistä pienistä merkeistä kodissani.  Näkyykö partiolaisuus esineiden lisäksi jossakin muussa? Partion vaikuttavuustutkimuksen (2020) mukaan se näkyy nuorten kehityksessä. Tutkimuksen mukaan partiota harrastava nuori osaa muun muassa 2.1 kertaa useammin s...
Tervetuloa Auran Eräkurkien blogin pariin! Auran Eräkurjet on vuonna 1977 perustettu aktiivinen sekalippukunta Auranjoen rantamilta Aurasta. Jo ennen Eräkurkien perustamista Aurassa oli partiotoimintaa Auran Eräpoikien ja Auran kurkien muodossa. Myöhemmin nämä lippukunnat yhdistyivät Auran Eräkurjiksi. Blogissamme tulemme julkaisemaan kirjoituksia niin oman lippukuntamme asioista kuin yleisesti partioon liittyvistä aiheista. Kirjoittajina blogissa toimii eri ikäisiä ja eri tehtävissä toimivia Eräkurkia, tarjoten teille mahdollisimman monipuolisia näkökulmia. Tervetuloa mukaan!