Siirry pääsisältöön

Mahtavan mainio partiovuosi



Marraskuun harmaus alkaa kohta olla takanapäin, ja ensimmäinen adventti on täällä ihan kohta. Ensi lauantaina saadaan avata ensimmäinen luukku perinteisestä adventtikalenterista – onhan sinullakin jo omasi?

Myös partiovuosi alkaa vähitellen lähestyä loppuaan, ja viimeisiä ryhmien kokoontumisia jo vietellään. Meillä onkin takanamme hieno partiovuosi! Ryhmien oman aktiivisen toiminnan lisäksi lippukunnassa sattui ja tapahtui. Alkuvuodesta sudenpennut ja seikkailijat retkeilivät kummatkin omilla yöretkillään Kettulinnassa. Keväälle taas mahtui monta perinteistä tapahtumaa: kevätkirkko, vappumyyjäiset ja tietenkin partioparaati Turussa. Sisut osallistuivat myöskin perinteiseen Kurnunkierrokseen ja saivat siellä tsempparipalkinnon! Hyvä Pupujussit!

Kesällä leireiltiin ihan urakalla: samoajat pääsivät toteuttamaan omaa ohjelmaansa HuHulla ja olivat lisäksi korvaamattomana apuna Framil. Ensimmäistä kertaa moneen vuoteen lippukunta järjesti myös oman kesäleirin. Helle helli ja ohjelma oli mitä mainiointa. Kiitos vielä kaikille mukana olleille! Samoajat ja vaeltajat jaksoivat vielä lähteä Ahvenanmaalle pyöräilemäänkin kesä- ja heinäkuun taitteessa!

Syksy on tänä vuonna sujunut peruspartion parissa, ja seuraavan kerran retkeillään isommalla porukalla ensi kevään puolella – pysy kuulolla! Sitä ennen loppuvuoden juhlallisuudet ovat onneksi vielä edessä. Enää pari viikkoa, ja uudet sudenpennut pääsevät itsenäisyyspäivänä antamaan partiolupauksensa ja saavat ihkauudet partiohuivit kaulaansa. Uusia ja niitä jo useampaan kertaan siistiksi rullattuja huiveja päästään käyttämään vielä kerran myös lippukunnan joululuhlassa 14.12.

Tähän loppuun vielä iso kiitos ihan jokaiselle johtajalle isosta ja tärkeästä panostuksestanne lippukunnan toimintaan. Ilman teitä ei olisi lippukuntaa eikä auralaisilla lapsilla maailman parasta harrastusta. Jatketaanhan samaan malliin myös ensi vuonna?

Viime kesän leireilyä Karhuniemeltä.




Partiovasemmalla
Lpkj-Hanna

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mistä tunnistat sä partiolaisen?

  Aurinko on jo hetken lämmittänyt ikkunan takaa. Vaikken erityisesti ole siivousihminen, on aika kurkistella kaappeihin kevätsiivouksen merkeissä. Eteisen kaapissa nököttävät vaelluskengät. Ne vaelluskengät ostettiin ihka ensimmäistä vaellustani varten. Tuolloin lippukunta suuntasi Urho Kekkosen kansallispuistoon Saariselälle. Samaista reissua varten hankittiin vieressä näkyvä rinkka. Partiopaita roikkuu henkarilla. Sen hihaan on ommeltu merkkejä ja lisää merkkejä on kasassa viereisellä hyllyllä odottamassa paitaan pääsyä. Mukana on ainakin Huhu, Roihu ja lippukunnan oma kesäleiri Karhunniemi. Keittiön kaapista paljastuvat retkiastiat ja kirjahyllystä Partionjohtajan käsikirja. Mistä minut tunnistaa partiolaiseksi? No vaikka näistä pienistä merkeistä kodissani.  Näkyykö partiolaisuus esineiden lisäksi jossakin muussa? Partion vaikuttavuustutkimuksen (2020) mukaan se näkyy nuorten kehityksessä. Tutkimuksen mukaan partiota harrastava nuori osaa muun muassa 2.1 kertaa useammin s...

Itsenäisyyspäivä 6.12.2018

Tänään 6.12 on Suomen itsenäisyyspäivä. Itsenäisyyspäivä tarkoittaa meille Eräkurjille lupauksenantoa. Uudet sudenpennut antoivat ensimmäistä kertaa partiolupauksensa. ”Lupaan parhaani mukaan rakastaa Jumalaani, omaa maatani ja maailmaa, toteuttaa partioihanteita ja olla avuksi toisille”, kaikui kuorossa niin uusien kuin vanhojen partiolaisten suista.            Eräkurkien itsenäisyyspäivä alkoi edustustehtävissä Auran kirkolla. Ryhmä Eräkurkia kantoi Suomenlipun ja laski seppeleet sankarivainajien ja karjalaan jääneiden muistokiville. Kirkolta kurkien matka jatkui kohti Auran Yhtenäiskoulua ja kunnan itsenäisyyspäiväjuhlaa, johon lippu seuraavaksi kannettiin. Kunnan itsenäisyyspäiväjuhlan jälkeen alkoivat Auran seurakuntatalolla Eräkurkien omat itsenäisyyspäivämenot perinteisen lupauksenannon merkeissä. Ensimmäisen vuoden sudenpennut ja muutama uusi seikkailija saivat tänään huivit kaulaansa. Lippukunnanjohtaja Hanna piti puheen ja ...

Lucian päivän mietteitä

Heissan! Lucian päivänä tänne kirjoittelee Emma-Lina eli Emmis eli Watson. Jos pitää kertoa miten liityn partioon niin sanotaan, että olen puoliaktiivinen Nimetön kana. "Taivaalla tähtivyö kirkkaana loistaa, viestiä jouluyön tuikkeensa toistaa. Taivainen kirkkaus, riemuisa julistus. Kynttilät syttyy, kynttilät syttyy." Lucia oli sisililialinen nuori neito, joka auttoi kristittyjä vainojen aikana. Kerrotaan, että hän kantoi kynttilää päässään nähdäkseen pimeässä. Luciaa sanotaankin valon tuojaksi. Lucian päivää vietetään erityisesti ruotsinkielisten keskuudessa. Muistan päiväkodissa ihailleeni monet kerrat eskarilaisten Lucia-kulkuetta ja vielä enemmän Suomen Luciaa telkkarista. Joka vuosi sisäisellä pikku-Emmiksellä herää unelma olla Suomen Lucia, sitten joskus. Suomen pimeään joulukuuhun tarvitaankin paljon valoa. Tänä vuonna Suomen Lucia on Elin Qvist. Nyt jokaisella on oikeus tulla nähdyksi ja kuulluksi, kun kruunattu on myös Suomen ensimmäinen Special Lucia, kehit...